keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Lomalla luettua: Ihmissusia ja vampyyreja

Nyt on sitten loma vietetty ja on aika orientoitua taas kirjastomaailmaan. Ei sillä että kirjat olisivat päässeet unohtumaan lomallakaan, ja sorruinpa hyvistä aikomuksistani huolimatta lukemaan nuortenkirjojakin. Alunperinhän suunnittelin jättäväni työasioihin liittyvät nuortenkirjat vähemmälle huomiolle, mutta kun sain käsiini pari kiinnostavaa uutuutta, niin eihän niitä malttanut jättää kesken. Kuten otsikostakin saattaa arvata, kirjat olivat Elina Rouhiaisen Uhanalainen ja Abigail Gibbsin Illallinen vampyyrin kanssa.


Uhanalainen on Elina Rouhiaisen Susiraja-sarjan toinen osa, ja kirjan tapahtumat käynnistyvät vauhdikkaasti. Raisa on paennut Hukkavaarasta takaisin Helsinkiin ja yrittää unohtaa niin kylän tapahtumat kuin suuren rakkautensa Mikaelin. Pian käy kuitenkin ilmi, ettei Hukkavaarasta irtautuminen ole niin helppoa, ja Raisa ja hänen mukanaan Helsinkiin lähtenyt Niko joutuvat tekemään vaikean valinnan paluunsa suhteen. Asiat Hukkavaarassa ovat menneet pieleen, ja Mikael tarvitsee Raisan apua. Laumanjohtaja Daniel on kadonnut, ja hänen seuraajansa suunnitelmat uhkaavat tuhota koko kylän. Danielin katoamisen myötä hävisi myös Raisan toivo saada tietää lisää itsestään, joten rientäessään mukaan etsintöihin Raisa etsii avaimia myös oman salaisuutensa selvittämiseen.
Uhanalainen jatkaa tasaisen varmasti Kesyttömän aloittamalla polulla, joskin kärsii hieman trilogian kakkososalle tyypillisesti väliinputoajan osasta. Osa tapahtumista säästetään selvästi kolmanteen kirjaan, mutta Uhanalaiseenkin on silti riittänyt mukavasti juonenkäänteitä ja myös ratkaisuja. Kirja on hyvin toiminnallinen, ja vaikka jännitys pysyi hyvin yllä, jäin kaipaamaan hieman pidemmällemenevää kerrontaa monessa kohtaa. Monet uudet yliluonnolliset asiat otettiin annettuina, eikä niitä perusteltu tai pohjustettu sen kummemmin. Raisa myös tuntui hämmästyttävän välinpitämättömältä omien kykyjensä suhteen, eikä niitä kakkososassa paljoa pohdiskeltu.

Joka tapauksessa pidin kirjasta paljon ja luin sen lähes yhdeltä istumalta. Rouhiainen tuntee paranormaalit romanssinsa ja osaa hämmästyttävän luontevasti liittää niiden maailman suomalaiseen miljööseen. Myös juoni kulki sujuvasti ja tarina oli ehjä, eikä jännitys päässyt lässähtämään missään vaiheessa. Pidän myös päähenkilö Raisan vahvuudesta, vaikka aika monesti hän onnistui myös ärsyttämään minua. Mikael sen sijaan on jäänyt minulle melko mitäänsanomattomaksi henkilöksi, joten hänen ajatuksiaan voisi kenties seuraavassa kirjassa avata hieman enemmän. Jään innolla odottamaan sarjan kolmatta osaa ja nautin samalla siitä, että Suomessa kirjoitetaan näin hyviä nuortenkirjoja.

Sitten toiseen odottettuun uutuuteen, eli Illallinen vampyyrin kanssa-kirjaan. Kirjan etukäteismarkkinointi antoi odottaa Twilightia villimpää menoa, ja osittain tämä lupaus toteutuikin.

Moni nuori kirjailija aloittaa nykyään uransa netissä, ja Abigail Gibbs on yksi heistä. Hänen romaaninsa Illalllinen vampyyrin kanssa on alunperin julkaistu netissa pala palalta, ja huiman suosion myötä se päätyi myös julkaistuksi kirjaksi. Tarinan sankaritar on 17-vuotias Violet Lee, joka onnettomuudekseen päätyy todistamaan vampyyrien tekemää öistä joukkomurhaa. Jostakin kumman syystä vampyyrit eivät kuitenkaan tapa häntä, vaan sieppaavat hänet mukaansa. Syykin tähän aluksi hieman epäuskottavaan juonenkäänteeseen selviää myöhemmin, joten lukijan ei vielä tässä vaiheessa kannata hermostua. Vampyyrien maailmassa riittää sulateltavaa yliluonnollisesta maailmasta täysin tietämättömänä eläneelle Violetille, eikä vakaumuksellisen kasvissyöjän ole helppoa sopeutua vampyyrien ruokailutottumuksiinkaan.

Vähitellen käy selväksi, ettei Violetin rooliksi jää ainoastaan vampyyrien ihmislemmikkinä toimiminen, sillä kohtalo on määrännyt hänelle toisenlaisen tien. Lisäksi Violet on tahtomattaan keskeinen osa vampyyrien ja ihmisten välistä rauhan tasapainoa, sillä Violetin isä on paitsi ministeri myös kiihkeä vampyyrien vastustaja, jonka toimet saattavat Violetinkin hengenvaaraan. Hengenvaarassa Violet on toki muutenkin, sillä joku tuntuu haluavan hänet hengiltä varsin päättäväisesti.

Illallinen vampyyrin kanssa on sujuva ja viihdyttävä vampyyritarina, ja aion varmasti lukea sarjan toisenkin osan. Tarinan pituudessa olisi tosin mielestäni ollut vielä karsimisen varaakin, sillä kirjan keskivaiheille jäi hieman turhaltakin tuntuvia jaksoja. Nuortenkirjoille tyypillisten moraalinsa kanssa painivien vampyyrien jälkeen oli kuitenkin mukava lukea välillä vähän verenhimoisemmistakin tapauksista, vaikkei tätäkään kirjaa kovin hurjaksi voi kutsua. Myös Violet oli mukavan itsenäinen sankaritar, joskin välillä hieman naiivi ja lapsellinen. Se tosin teini-iän juuri ohittaneelle sankarittarelle sallittakoon. Kyllä tämä kirja twilightit moraalisaarnoineen päihittää, vaikkei ainakaan omalla kohdallani mitenkään erityisen mieleenpainuva ollutkaan. Suosittelen siis vampyyrien ja muiden yliluonnollisten hahmojen ystäville.

p.s. Samat vinkit ilmestyvät lähiaikoina myös kirjavinkit.fi-sivustolla, joten jos luette molempia foorumeita niin ei kannata ihmetellä asiaa. Allekirjoittanut on vain niin laiska, ettei useimmiten viitsi kirjoittaa samasta kirjasta useampaa eri juttua.:)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti