keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Huhtikuun kirja: Oonko ihan normaali?

Huhtikuun kirjana on englantilaisen nuortenkirjailijan Holly Bournen Oonko ihan normaali? Teos aloittaa uuden Normaali-trilogian, jolle on tulossa jatkoa kesällä. 

16-vuotias Evie haluaa enemmän kuin mitään muuta olla normaali. Hukattuaan kolme vuotta elämästään taisteluun pakko-oireista häiriötä (OCD) vastaan hän lopettelee lääkitystään ja aloittaa uuden koulun, jossa häntä ei tunneta ”tyttönä joka sekosi”.

Uuden koulun myötä Evie saa uusia ystäviä ja tutustuu deittailun saloihin. Ahdistus ja pakkomielteet kuitenkin palaavat. Mutta kuinka Evien uudet ystävät, taiteellinen Amber ja räväkkä Lottie, voisivat auttaa, kun Evie ei kerro ongelmistaan kenellekään? 

Kirja vaikuttaa mielenkiintoiselta. Odotan, että ehdin muilta töiltäni lukea sen pian loppuun. Kirjaan palataan tuttuun tapaan kuun lopulla!



maanantai 3. huhtikuuta 2017

Voro - kolmen kuninkaan aarre

"Voi RÄKÄ!"

Olimmepa kerrankin ajan hermolla valitessamme maaliskuun kirjaa. Muusikko A.W. Yrjänä myönsi nimittäin tämän vuoden Sarjakuva-Finlandian Janne Kukkosen Vorolle. Ei ollenkaan huono valinta.


Lilja on varas. Toisin kuin voisi luulla varkaat toimivat tarkkojen sääntöjen mukaan. Lilja saa varkaiden killalta vain pikkukeikkoja, vaikka tietää pystyvänsä parempaan. Omatoimisena tyttönä hän varastaa itselleen toimeksiannon, joka osoittautuu ehkä liiankin haastavaksi. Alkaa seikkailu josta ei toimintaa ja vaarallisia tilanteita puutu.

"Toivottavasti elän tarpeeksi pitkään katuakseni tätä..."

Voro on jännittävä, hauska ja synkkäkin fantasiaseikkailu. Kukkonen kuvaa piirroksissaan hienosti vauhtia ja vaarallisia tilanteita, joihin Lilja joutuu. Voro on piristävä poikkeus jo senkin takia, että Suomessa julkaistaan aika vähän fantasiasarjakuvaa. Kirja päätyy ehdottomasti vinkkauslistalleni.

Niin ja äänitehosteet ovat kerrassaan loistavat:

TWONK, KRAKK, KREEK, BAMM, PLONK, KLANG, THUMP, WHOOMPH, WHA-PLONG, K-THOOM, FWOOM, BOOOM

tiistai 28. helmikuuta 2017

Helmikuun kuukauden kirja: Et kävele yksin

Helmikuun kuukauden kirjana oli viime vuoden lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittaja, ensirakkaudesta kertova Juuli Niemen Et kävele yksin. 

Kirjan päähenkilöt ovat 15-vuotiaat Ada ja Egzon. Ada on suomalainen tyttö, joka asuu kahden taiteilijaäitinsä kanssa. Hän on kiltti ja hyvä koulussa. Egzonin perhe puolestaan on Kosovosta ja Egzon on mamu, vaikka on syntynyt Suomessa. Egzon yrittää paeta kodin vaiettuja salaisuuksia ja maalaa ajatuksensa graffiteiksi.

Ada ja Egzon käyvät molemmat yläkoulun viimeistä luokkaa eivätkä ole olleet missään tekemisissä ennen marraskuista iltapäivää, jolloin äidinkielenopettaja antaa oppilailleen tehtäväksi isänpäiväkorttien tekemisen. Egzon ryntää ulos luokasta ja Ada lähtee perään. 

"He eivät ole koskaan vaihtaneet sanaakaan. He käyvät vain muutamaa yhteistä kurssia ja Adan paikka on aina eri puolella luokkaa kuin Egzonin. Ada epäröi hetken. Silloin Egzon tuntee Adan katseen kasvoillaan ja kääntyy tätä kohti. Ada nielaisee. Hän kävelee Egzonia kohti, keskittyy siihen, että askeleet näyttäisivät varmoilta, ja sanoo ohi mennessään: 
-Minullakaan ei ole isää. 
Sitten hän työntää oven voimalla auki, syöksyy pihaan ja juoksee niin kovaa kuin pystyy." (Et kävele yksin s. 11.)

Tästä alkaa vähitellen nuorten rakkaustarina, joka on - kuten ensirakkaudet yleensä ovat - koko elämän täyttävää, vimmaista, huumaavaa ja hajottavaa. Ensirakkaus voi antaa kaiken, mutta se voi myös repiä palasiksi.  

Et kävele yksin on rakkaustarinan lisäksi tarina kahden erilaisen maailman kohtaamisesta sekä kasvamisesta ja murrosiästä, aikuisuuden kynnyksellä olemisesta. Niemi on onnistunut samastumaan nuorten elämään ja ajatuksiin mielestäni erittäin onnistuneesti, ja tarina tempaisi mukaansa heti ensimmäisiltä sivuilta lähtien. Vaikka kirjan kansikuva on varsin hempeä ja tyttömäinen, niin sisältö sopii ehdottomasti sekä tytöille että pojille.

Et kävele yksin on mahdollista lainata kirjana, e-kirjana ja Daisy-äänikirjana.


maanantai 27. helmikuuta 2017

Maaliskuun kirja: Voro

Maaliskuun kirjana on tällä kertaa sarjakuva(romaani)! Janne Kukkosen Voro : kolmen kuninkaan aarre on taidokkaasti piirretty vauhdikas fantasiaseikkailu, jonka päähenkilö on mestarivarkaan urasta haaveileva Lilja-tyttö.

Omapäinen ja äkkipikainen Lilja on pitkään tehnyt varkaiden killan toimeksiannosta näpistyksiä ja muita pikkurikoksia, mutta haaveilee nyt kunniakkaammista keikoista. Vikkelä voro nappaa itselleen uhkarohkean tehtävän, mutta sotkeutuukin samalla ahneen jaarlin juoneen ja yliluonnolliseen valtataisteluun.

Janne Kukkosen ensimmäinen sarjakuva-albumi on kerännyt lukijoilta ja arvostelijoilta paljon kehuja. Aikaisemmin hän on animoinut ja ohjannut musiikkivideoita ja lyhytelokuvia.


Suosittelen tarttumaan rohkeasti Voroon, vaikka et yleensä sarjakuvia lukisikaan. Palataan asiaan maaliskuun lopulla!

keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Tammikuun kuukauden kirja: Lumi

Tammikuun kuukauden kirjana oli Seita Vuorelan viimeiseksi jäänyt romaani Lumi. Kansainvälisestikin arvostettu Vuorela oli ehtinyt kirjoittaa teoksen lähes valmiiksi, ennen kuin hän menehtyi äkillisesti keväällä 2015. Kirjan viimeisteli Vuorelan toiveesta hänen läheinen ystävänsä ja kollegansa Vilja-Tuulia Huotarinen.

Lumi kertoo maahanmuuttajaperheen pyrkimyksistä kotiutua suomalaiseen yhteiskuntaan ja siitä, miten vaikeaa uuteen elämään sopeutuminen voi olla, kun taakse vanhaan kotimaahan on jäänyt läheisiä, paljon muistoja ja tuskallisia kokemuksia. Ja pystyykö kaikki muistot todella hautaamaan, kannattaako se edes?

Tarinan päähenkilöitä ovat Siamak ja Atisha. Siamak on 15-vuotias poika, joka on 6-vuotiaana muuttanut perheensä kanssa Teheranista Suomeen. Siamak on nimetty Iranissa sankarina kuolleen setänsä mukaan, ja siinä onkin haastetta, sillä Siamak haluaa myös olla sankari, ja kuollutta on hankala päihittää. Siamak haluaa unohtaa vanhat juurensa ja sopeutua Itä-Helsinkiin. Hän keskittyy pelaamaan jääkiekkoa ja olemaan kaveriporukassa samanlainen kuin muut.

"Pohjoisen maan pääkaupunki on mun koti, sen itäinen laita, jota me kutsutaan kavereiden kesken Lähi-Idäksi, vaikka on sillä muitakin nimiä, Exit Paradise ihan vain esimerkkinä. Siinä kiteytyy olennainen. Ei tämä mikään väkivaltainen slummi ole, mutta aina välillä silti joku putoaa luotiin. Sillä tavalla itäinen vyöhyke muistuttaa Teherania. Sen etikettiin kuuluu, että itseään täytyy  puolustaa" (Lumi s.18)

Siamakin elämä menee sekaisin, kun hänen perheensä ottaa hoiviinsa Teheranista kielletyn blogin pitämisen takia paenneen entisen naapurintytön Atishan. Atisha on vakaasti päättänyt saada kovan kuoren alle piiloutuneen Siamakin tunteet ja muistot esiin. Tarinaan kytkeytyy H.C. Andersenin satu Lumikuningatar, jossa pieni Gerda-tyttö pelastaa ystävänsä Kain lumen ja jään syövereistä. 

Lumi ei mielestäni ole ihan helppo kirja lukea, koska se on polveileva ja siinä yhdistellään monia kerronnan keinoja ja näkökulmia. Se on kuitenkin hieno kirja, jossa yhdistyy kiehtovasti realismi ja satujen maailma, ja siitä nauttivat varmasti sekä nuoret että aikuiset. Lumi jättää myös sopivasti tilaa lukijan mielikuvitukselle.

Lumi on saatavissa kirjana ja e-kirjana. Myös H.C. Andersenin Lumikuningatar-satu löytyy Kyyti-kirjastoista useammastakin kirjasta. Lumikuningatar löytyy myös DVD:nä.


torstai 2. helmikuuta 2017

Helmikuun kirja: Et kävele yksin

Helmikuun kirjana on usein ollut edellisen vuoden Finlandia Junior -voittaja, niin myös tänäkin vuonna. Juuli Niemen Et kävele yksin kertoo Adan ja Egzonin rakkaustarinan.

Kirjailija esittelee itse kirjansa näin:


Luin kirjan ensimmäisiä sivuja, ja tarina vetäisi heti mukaansa. Tekisi mieli jatkaa kirjaa heti, mutta ensin pitää lukea pari vinkkauskirjaa pois alta. Palataan kirjaan kuun lopulla!