Joulukuun kuukauden kirja: Let it snow

John Greenin, Maureen Johnsonin ja Lauren Myraclen Let it snow : kolme talvista rakkaustarinaa kertoo nimensä mukaisesti kolme tarinaa, joita yhdistävät vuosisadan lumimyrsky, joulu ja sattuman sanelemat kohtaamiset amerikkalaisessa pikkukaupungissa.

Ensimmäisessä tarinassa Jubileen vanhemmat joutuvat vankilaan osallistuttuaan harvinaisten joulukoristeiden myyntiin liittyneeseen mellakkaan ja tyttären täytyy yllättäen lähteä joulun viettoon isovanhempiensa luokse Floridaan. Junamatka kuitenkin tyssää lumikinokseen ja neuvokas tyttö lähtee etsimään lämpöä ja pakopaikkaa kälättäviltä cheerleadereiltä läheisen Gracetownin kahvilasta. Täydelliseltä tuntunutta poikaystävää ei saa puhelimella kiinni, mutta kahvilaan astuu pelastava ritari muovipussi päässään...

Toisessa tarinassa kaverukset Tobin, JP ja poikatyttö Herttua ovat linnoittautuneet lämpimään katsomaan James Bond -elokuvien maratonia. Äkkiä käy kutsu napata Twister-peli mukaan ja saapua pikaisesti kaupungin toiselle puolelle viihdyttämään lumimyrskyn saartamaa cheerleading-joukkuetta. Alkaa äärimmäisissä sääolosuhteissa villi kilpajuoksu, josta ei kommelluksia tai nokkelaa sanailua puutu.

Kolmannessa tarinassa sydänsuruja poteva kahvilatyöntekijä Abbie yrittää livahtaa töistä hakemaan ystävälleen joululahjaksi suloista minipossua. Abbien taipumus henkilökohtaiseen draamaan kuitenkin asettaa esteitä matkalle. Seikkailuun sotkeutuu myös aloitteleva suojelusenkeli.

Samat henkilöt ja tapahtumat vilahtelevat hauskasti tarinasta toiseen. Kirjan viimeinen luku kokoaa vielä somasti yhteen kaikki kolme kertomusta.

Kirja oli mukavan kepeää ja tunnelmallista joululukemista, varsinkin kun täällä ei juuri lunta pyhien aikana näkynyt. Tarinat olivat täynnä veikeitä ja söpöjä yksityiskohtia. Suklaakonvehtien kanssa nautittuna sokeriähkyn uhka oli ehkä vähän ilmassa. Kolmessa tarinassa kuvattiin kuitenkin mielestäni hyvin, miten seurustelusuhteisiin liittyvät kuvitelmat ja odotukset saattavat estää näkemästä todellista onnea tai sitä oikeaa ihmistä. John Greenin kirjojen nokkelasanaisista henkilöistä pitävien luulisi tykästyvän myös näihin tarinoihin.

Mitä sinä olit kirjasta mieltä? Mikä tarinoista oli mielestäsi paras? (Oma suosikkini oli ehkä ensimmäinen, eli Maureen Johnsonin  Jubilee Express.)