Tässä lista omista kirjasuosikeistani kuluneelta vuodelta:
Ritta Jacobsson, Afrodite ja petos
Ally Condie, Tarkoitettu (trilogian 1.osa)
Becca Fitzpatrick, Langennut enkeli (sarjan 1. osa)
Cassandra Clare, Varjojen kaupungit sarja ( 1. osa Luukaupunki)
Suzanne Collins, Nälkäpeli-trilogia
Maggie Stiefvater, Väristys (sarjan 1.osa)
Isabel Abedi, Lucian
Melissa Marr, Ilki-ihana (sarjan 1.osa)
Mary E. Pearson, Kuka on Jenna Fox?
Yvonne Prinz, Vinyyliprinsessa
Jenny Downham, Ennen kuin kuolen
Lauren Oliver, Kuin viimeistä päivää
Kristin Cashore, Syntymälahja
Mistä kirjoista itse piditte? Mikä on paras kirja jonka olet viimeisen vuoden aikana lukenut?
Mukavaa, kun joku toimii esilukijana puolestani ja vinkkaa minulle mielenkiintoisia opuksia. Minun ei tarvitse sokkona valita kirjoja, vaan pääsen suoraan kultasuoneen, jos vain luotan vinkkiin ja siihen, että meillä on sama maku...
VastaaPoistaKaikki muut listasta olikin ihan vieraita paitsi tuo "Ennen kuin kuolen". Se oli mun mielestä tavallaan hyvä ja vähän huonokin... Itse en esimerkiksi varmaankaan olisi suhtautunut asiaan yhtään niinkuin kirjan päähenkilö (Tessa?). Kuitenkin se ehkä vähän auttoi ymmärtämään toisellaista suhtautumistapaa. Ja toi kuoleman hyvin lähelle. Sitä lukiessa miettii, mitä omaan listaan kuuluisi tai mitä itse haluaa elämältä. Vaikka olenkin hyvin erillainen oli kirja silti ihan hyvä. Vaikkei se mikään kovin erityisen hyvä tai huono ollutkaan.
VastaaPoistaItse olen pitänyt sellaisista kirjoista kuin "Älä usko, älä toivo, älä rakasta" ja "101 syytä" samoin hyvä tai oikeastaan aivan mahtava on ollut Pohjois-Korealaisesta terroristista kertova kirja "Sieluni kyyneleet -olin terroristi"
VastaaPoistaOlen pitkälti samaa mieltä anonyymin kanssa Ennen kuin kuolen-kirjasta. Tuskinpa kovin moni Tessan listaamista asioista löytyisi omastakaan listastani, jos vastaavaan tilanteeseen joutuisin. Tessastahan ei kirjassa saanut kovinkaan miellyttävää kuvaa, mutta toisaalta Tessan katkeruus ja halu rikkoa sääntöjä olivat hyvin ymmärrettäviä hänen tilanteessaan. Oli piristävää ettei kuolemansairasta henkilöä kuvattu kohtaloonsa sopeutuvana ja muista huolehtivana hahmona, vaan hän sai kapinoida kohtaloaan vastaan ja olla vihainen elämän epäreiluudesta.
VastaaPoista