Toisin kuin voisi kuvitella, kyseinen vinkkaus vaati kirjastotädiltäkin hieman tavallista enemmän työtä, sillä kyseisten klassikoiden lukemisesta oli jo vierähtänyt aikaa, eivätkä monet kirjoista yltäneet entuudestaan suosikkilistoilleni. Onnekseni sain vinkkaukseen kaverikseni kirjastomme aikuistenosaston kirjastonhoitajan, jolla klassikot olivat itseäni paremmin hallussa ja yllätykseksni saimme myös kirjat jaettua sopuisasti. Kävi nimittäin ilmi, että hän piti niistä kirjoista joita itse inhosin ja päin vastoin.
Anyway, vaikka ennakkosuhtautumiseni kyseisen vinkkauksen rakentamiseen oli melko skeptinen, sain huomata nauttivani klassikoista enemmän kuin olin odottanut. Oma suosikkini oli jälleen realismi ja naisen aseman käsittely, ja täytyy todeta että Minna Canth, Juhani Aho ja Maria Jotuni kyllä osasivat asiansa. Voi miten hienoa, kauhistuttavaa ja vaikuttavaa tekstiä äärimmäisen tärkeästä asiasta.
Toiseksi suosikiksi nousi Aino Kallaksen Sudenmorsian, joka ei kyllä häviä yhtään nykypäivän kilpailijoilleen fantasia-genressä. Vaikka teksti äkkiseltään vaikutti todella vaikealukuiselta, tarina imaisi lukijan mukaansa niin että kirja oli pakko lukea yhdellä istumalla.
Kokonaisuudessaan voisikin sanoa, että klassikot yllättivät monipuolisuudellaan, ja suosittelen lämpimästi uusintalukemista myös niille lukijoille, jotka ovat nuoruudessaan kyseisistä opuksista traumatisoituneet. Uusintalukemisella kirjoista saattaa löytää ihan uusia puolia.
Tässä vielä inspiraation lähteeksi klassikkolistamme muutamalla musavinkillä höystettynä:
Mistä klassikoista te lukijat olette pitäneet? Tai mitä ette voi sietää? Omalla inhokkilistallani taitaa yhä edelleen komeilla Kiven Seitsemän veljestä, mutta olen nyt harkinnut antavani sillekin vielä uuden mahdollisuuden. Edellinen lukukokemus kun on lukiosta.
Canthia en kestä kyllä yhtään.
VastaaPoistaJuhani Ahon Papin rouva teki minuun nuorempana vaikutuksen. Se tuntui tuoreelta, vaikka olikin kirjoitettu sata vuotta aikaisemmin.
VastaaPoista