tiistai 3. tammikuuta 2012
Tammikuun kirja: Julie Halpern, Matkalla nörttiyden ytimeen
Tammikuun kirjaksi valitsimme hulvattoman hauskan Matkalla nörttiyden ytimeen. Kirja kertoo ompelua harrastavasta matikkanero Jessiestä, jonka parhaat ystävät päättävät yhtäkkiä ryhtyä punkkareiksi. Jessie ei innostu uuden identiteetin hankkimisesta ja huomaa ettei yhteisiä kiinnostuksenkohteita meinaa enää entisten bestisten kanssa löytyä. Omaksi järkytyksekseen Jessie havaitsee viihtyvänsä yhä paremmin koulun roolipelinörtti-Dottien ja tämän kummmallisten kavereiden kanssa. Mutta mitä tällainen ystävyys tekee Jessie maineelle? Ja onko hänestä itsestäänkin muotoutumassa nörtti? Entä voiko ihastua poikaan, jonka housunlahkeet ovat liian lyhyet?
Ilonan kirjavinkki Matkalla nörttiyden ytimeen kirjasta löytyy täältä. Ilona on myös luvannut kommentoida kirjaa lähiaikoina roolipelaajan näkökulmasta.Entä löytyykö teistä lukijat roolipelaajia? Mitä piditte kirjan antamasta kuvasta?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Vaikka pidänkin kirjasta, minua ärsyttää siinä se että päähenkilö Jessie kokee nörttiyden niin kauheaksi kohtaloksi. Jos hän pitää uusista ystävistään ja viihtyy näiden kanssa, niin onko se niin kammottavaa että he ovat niin sanottuja nörttejä? Eihän Jessie itse ennenkään suorastaan suosion huipulla paistatellut.Onko kyseinen nörttikammo mielestänne realistista? Vai onko ihmisten luokittelu tiettyihin kategorioihin enemmän amerikkalainen piirre? Ymmärrän toki että liioittelu kuuluu kirjan teemaan, mutta tässä tapauksessa toistoa tuli hieman liikaa.
VastaaPoistaToinen epäuskottavalta tuntuva juttu on Jessien superläheinen ja palvova suhde isoveljeensä. Kenellä muka on teini-iässä noin hyvät välit sisarustensa kanssa? Vai onko teillä, lukijat?