tiistai 26. helmikuuta 2013

Helmikuun kirjat: Jäljellä ja Toisaalla

Eletään lähitulevaisuuden Suomessa, jossa lapset lokeroidaan jo pieninä erityispiirteidensä mukaan Dramaatikoiksi, Intellektuaaleiksi, Numeerikoiksi, Sentimentaaleiksi jne. Emmi on poikkeus, sillä hänelle ei ole löytynyt sopivaa lahjakkuusaluetta. Hän on vielä 15-vuotiaanakin vain Potentiaali. Emmillä ei ole ystäviä, ja oma perhekin tuntuu väheksyvän häntä. Emmi päättää karata. Ehkä sitten vanhemmat edes huolestuisivat. Emmi piiloutuu yöksi leikkimökkiin. Kun hän tulee esiin piilopaikastaan, kaikki ihmiset ovatkin kadonneet. Tästä kertoo Salla Simukan kirjoittaman kirjaparin ensimmäinen osa Jäljellä.

Kun aloin lukea toista osaa Toisaalla, en tiennyt yhtään, mitä tuleman pitää. Niin ei ole tainnut käydä aikaisemmin. Ainahan kirjan jatko-osasta voi päätellä jotain edellisen osan perusteella. Toisaalla jatkuu siitä, mihin Jäljellä jäi, mutta kertoo toisaalta saman tarinan eri näkökulmasta. Enempää en oikeastaan voi paljastaa, sillä kyse on kuitenkin arvoituksesta.

Toisaalla vastaa Jäljellä-kirjassa auki jääneisiin kysymyksiin. Kirjat herättävät pohtimaan myös uusia kysymyksiä. Mitä jäljelle jääneet tekisivät, jos valta-osa maapallon ihmisistä katoaisi? Mitä minä tekisin? Tärkeimpiä kysymyksiä ovat ne, joita kysytään Toisaalla-kirjan takakannessakin: Mikä on oikein? Mikä on totta?

Jäljellä ja Toisaalla voittivat Topelius-palkinnon. Niin kuin palkintoraatikin totesi, kirjat käsittelevät monia tärkeitä teemoja. Kirjat kertovat ainakin yksinäisyydestä, itsensä voittamisesta, yksilönvapaudesta, rohkeudesta ja rakkaudesta.

Kirjojen synnystä ja taustoista voi lukea lisää kirjojen omasta blogista osoitteessa jaljella.wordpress.com.

Mitä piditte kirjoista? Minkälaisia syitä keksitte ihmisten katoamiselle? Vai arvasitteko heti, mistä oli kyse? En halunnut paljastaa tässä kirjoista liikaa, mutta keskustelussa sana on vapaa.



Tähän loppuun esittelen vielä itseni. Olen Outi. Työskentelen kirjastonhoitajana kahdessa pienessä lähikirjastossa Kouvolassa. Teen lasten- ja nuortenkirjastotyötä ja vähän kaikkea muutakin. Tähän asti olen lukenut lähinnä lastenkirjoja, mutta nyt tämä blogi ja kirjavinkkaus ovat olleet hyviä syitä tarttua myös nuortenkirjoihin. Viime aikoina onkin julkaistu paljon mielenkiintoisia nuortenkirjoja, joiden lukemista en malta odottaa. Kirjojen lisäksi luen mielelläni sarjakuvia. Ehkä kirjoittelen niistäkin jotain tänne myöhemmin.

3 kommenttia:

  1. Minun täytyy tunnustaa, etten yhtään arvannut mistä oli kyse, vaan kakkoskirjan juonenkäänne tuli täytenä yllätyksenä. Erittäin hieno oivallus kirjailijalta mielestäni. Toisaalta olin hieman pettynytkin, sillä fantasian ja dystopioiden ystävänä olisi ollut mielenkiintoista nähdä toisenlainenkin jatko kirjalle. Kirjan henkilöhahmot jäivät itselleni hieman etäisiksi, eivätkä kirjat sinällään herättäneet minussa kovin suuria tunteita, mutta tuo kokonaisidea oli kyllä hämmentävän hieno. Mitäs mieltä muut olivat?

    VastaaPoista
  2. Kirjapari oli mielenkiintoinen lukukokemus. Satukirjalainaukset antoivat itselleni aavistuksen tarinan kulusta. Ensimmäisestä osasta tuli mieleen myös hieman nuoremmille tarkoitettu Roope Lipastin Terveisin Robinson Saarinen ja toista osaa lukiessa aloin muistella vanhoja tieteiskirjaklassikoita. Kirjapari oli toimiva idea. Kirjat kannattaakin lukea peräkkäin ilman taukoja.

    VastaaPoista
  3. Minunkin täytyy tunnustaa, etten osannut yhtään odottaa kakkoskirjan juonenkäännettä. Kirjat olivat todella taitavasti kirjoitettuja ja imaisivat kyllä minut täysin mukaansa. Erityisesti pidin kakkos-kirjan lopusta: siinä ei selitellä liikaa vaan tarina päätetään napakasti. Vaikka tarinaa olisi vielä voinutkin jatkaa, jätettiin loppu lukijan oman mielikuvituksen varaan.

    VastaaPoista