Useimmiten trilogioissa toinen osa on vähän niinkuin tyhjäkäyntiä mielenkiintoisen alun ja jännän lopun välillä. Salama on kuitenkin välttänyt tämän hienosti ja sarja sen kuin paranee loppua kohden! Käärmeenlumooja ei nimittäin oikein vakuuttanut minua, mutta sen sijaan sarjan toinen osa oli jo huomattavasti parempi ja Harakanloukku taas oli ehdottomasti koko sarjan paras kirja.
Juoni etenee nopeasti, mukana on vauhtia ja vaarallisia tilanteita, ja romantiikkaakin on kirjoihin lisätty juuri sopivasti koukuttamaan lukija. Kirjan päähenkilöt taas, Unna ja etenkin Rufus, sen sijaan tuntuivat minusta aika tylsiltä. Onneksi kuitenkin muut faunoidi-jengin jäsenet ovat sitäkin mielenkiintoisempia.
Unnan ja Rufuksen rakkauskiemuroiden sijaan paljon enemmän minua nimittäin kiinnosti Piraijakuiskaajassa alkanut Ronnin ja Edenin tarina ja etenkin sarjan viimeisessä osassa Harakanloukussa lähes pääosaan noussut Joonen ja Iivarin erikoinen rakkaustarina. Ihan mahtavaa, että sivuhenkilöille on annettu näin paljon tilaa! :)
Kuka on sinun suosikkisi Faunoideista? Kuka muu piti Rufusta ällönä?
Entä mitä pidit Harakanloukun loppuratkaisusta?
Pidin kovasti koko sarjasta. Niin paljon mielenkiintoisempi kuin nimeltä mainitsemattomat ulkomaiset samaan sarjaan luettavat teokset. Unnan ja Rufuksen rakkauselämästä tykkäsin kyllä, mutta oli luonnollisesti verrattain ennalta arvattava. Onneksi viimeisessä osassa on ihan oikeita lohikäärmeitä :) Faunoidisuosikkini ovat harakka ja vampyyri.
VastaaPoistaKyllähän tämä pesee ulkomaiset nimeltä mainitsemattomat kilpailijansa sata-nolla. Oma suosikkini sarjassa oli kun Vikke(?) kävi kakkososassa kirjoittelemassa Unnan faceen pikkutuhmia kun uloskirjautuminen unohtui muiden kiireiden takia..Sarja on ilmeisesti saamassa uusia osia ja/tai spin offeja. Niitä odotellessa :)
VastaaPoista